Kun ihminen kuolee jääkö se siihen ikään? Onko Niki nyt kymmenen vai onko se vielä yksi? Miten voi tietää, kun ei enää itsekkään muista miltä se näytti? Tarvitseeko siitä tuntea syyllisyyttä ettei enää muista? Yhdekän vuotta on pitkä aika muistaa jos ei näe. Tuntuu, että on vain muutama valokuva joista katsoa. Miksi me ei ymmärretty ottaa enemmän. Jokaisesta ilmeestä, jokaisesta naurusta ? Valokuvat on ihan okei, videokuva ei. On niin vaikea katsoa ja ymmärtää samalla, että tuossa se on hetken aikaa taas olemassa. Hetken taas täällä.
 |
| I'm already there Take a look around I'm the sunshine in your hair I'm the shadow on the ground I'm the whisper in the wind I'm your imaginary friend And I know I'm in your prayers Oh I'm already there So, happy birthday brother <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti